tiistai 17. tammikuuta 2012

Yskäää

Joo, siinä se sitten jo tulikin... hervoton yskä vaivannu jo muutaman päivän, itse flunssa ei ollut juuri ollenkaan. Parina päivänä oli vähän kuumetta ja sitten vaan tätä yskää. Toivottavasti menee ohi, ennenkuin pitäis lähtee savonmualle kummityttöö kattomaan. Neiti on jo 6 kk enkä oo nähny ku syksyllä viimeks.

Tänään aloitin etsinnän, pitäis löytää tolle nuoremmalle nartulle uros. Merle-värisen vain kelpuutan ja luonne saisi olla aika rauhallinen. Retku-neiti kun on itse aika räväkkä tapaus, etenkin collieksi. Luonnetesti on varmaankin ensi kesänä sitten edessä, kun tuo täyttää nyt keväällä 3 vuotta. Gillallahan luonnetesti meni ihan päin seiniä. Pitäis jossain vaiheessa kai yrittää käyttää uudelleen... tiiä sit miten se menis, Gillahan on rauhallinen, eikä yleensä hermostu turhista, mutta kokeessa se inhosi tuomariakin jo heti alusta alkaen. Bretan kyllä saa testiin viedä likka, se on sen koira ja toimii paremmin sen kanssa, minua se pitää laumanjohtajana, eikä kyseenalaista toimiani ja voi vääristää tulosta. Ai niin, kävihän tuo Retku jalostustarkastuksessakin, sieltä tuli ihan hyvä arvostelu, itse onnellisesti unohdin koko tarkastuksen ja muistin vasta edellisenä päivänä, toisella puolella Suomea. Onneks sain ystävän viemään likan paikalle koirineen. Ja hyvää tulosta tuli.

Virkkasin hammasmukien alle kukkaset... villalangasta kukkia, kun mies aina tahrii lasipinnan hammastahnarenkailla. Nyt loppu, katotaan miten toimii...jos se muki osuis siihen kukkasen päälle.

Likka ompelee jotain laukkuja, pitää mennä katsomaan mitä se on saanut aikaan.

Vi ses igen.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Hyvää Uutta Vuotta 2012

Hellurei,
jopa on aika taas mennyt ja unohtanut kokonaan tän bloginkin kirjottamisen. Selkeästi huomaa, miten työnteko sotkee kaikkea muuta. Työt alkoi elokuussa ja sen jälkeen ei ookaan ehtinyt mitään muuta. Työ on ihan ok, työmatka taas kerran tolkuttoman pitkä, 66 km suuntaansa.

On se vaan kumma miten pää tyhjenee samantien kun pitäis jotain kirjoittaa.

Koirat ovat samassa jamassa kuin ennenkin, ei mitään uutta sillä saralla. Gillalla oli virtsatulehdus, siinä meni sitten pari antibioottikuuria jotta asettui. Puhumatta siitä kolmannesta, jonka Nippe popsi suihinsa... Jätkä veti kaikki pillerit, oli ilmeisesti antibiootin tarvetta. Olin laittanut ne tiskipöydälle, takareunaan, sulkenut vielä muoviseen jäätelörasiaan joka oli vaikea avata. Ja silti se oli saanut ne auki, ja kaivellut pillerit vielä yksitellen pakkauksistaan auki, ja jopa irti ne foliotkin. On sillä ollut hauskaa, ja sitten oksennellut (onneksi) ne pitkin lattioita. Nipellähän on ikuinen syömisongelma, se luulee aina ettei oo saanut ruokaa ja varastelee sitten, jos jotain jossain vaan on.

Sain viimein kesällä aloitetun lenkkialpakka-villatakinkin valmiiks. Kauan siinä menikin. Kuvaakaan ei siis tullut otettua... vielä. Olen myös neulonut sen jälkeen nuoremmalle tyttärelle villasukat puretusta kaulahuivista. Sitten sain inspiraation ja tein saunaan saunatuoksuille purkin. Virkkasin sen muovikuteista, johon sekoitin juuttinarua. Aika hauska tuli, toimii. Samalla aikaa kuopus virkkasi korin trikookuteesta, mitä sitä muutakaan uudenvuodenaattona :D Ajattelin laittaa tuohon jonkun kivan kukan. Ja teinhän tässä yks päivä vielä vessaan rasian päälle kuoret villalangasta, oikein pitsireunalla. Uudistin samalla koko vessan ulkonäköä purnukoiden suhteen.

Nii joo, ja lapsiluku o muuttunut tän syksyn aikana. Miehen tytär ei tullut teininä toimeen meidän kanssa ja halus päästä muualle. Päätyi sitten veljensä luo perhekotiin. Ja oma tyttäreni, se nuorempi, muutti isänsä luo. Hänellä on siellä paljon enemmän kavereita kuin täällä. Ja on kotiutunut hyvin isän luo. Kotona pyörii enää esikoinen, joka opiskelee ja lähtee omille teilleen sitten kun siltä tuntuu. Kattoo nyt sit miten elämä muuttuu tai muuttuuko.

Siinä tärkeimmät, olisi kiva jos joku tätä lukee, voisi kommentoida jotain että tietäis kannattaako tähän mitään kirjoittaakaan.

Hyvää lopputalvea, vaikkei se tääl ole juuri muuta ku vasta ehtinyt alkaa.