Juhlista palattua

Eilen oltiin serkun ja hänen äitinsä juhlissa. Kivaa oli, ja koko päivä meni :) Tarjoomukset oli herkulliset ja oli ihana tavata taas sukulaisia ja viettää heidän kanssaan hetki aikaa. Harmi, kun vaan aina tahtoo olla se aika niin lyhyt.

Herkullisia kakkusia :)

Näin iloisena en olekaan itteäni usein nähnyt :)

 Juhlien jälkeen haettiin nuorempi likka isältään meille pääsiäisen viettoon. Samalla piti kurkata lukion kasvattamia tipusia. Ikää tällä seitsikolla oli vain neljä päivää, silti ne nokkivat ja kuoputtivat ruokakuppia täyttä päätä :)

Tipuset.

 Jostain syystä tästä neidistä ei koskaan saa asiallisia kuvia :) Kiva kun hän on taas vaihteeksi meilläkin hauskuuttamassa :)

teini :)

Tänään ostin sitten muuten kävelysauvat :o Saa nähdä huomenna, osaako niillä edes kävellä :) Likka osti ittelleen sykemittarin, sitä aion lainata. Molemmat tyttäret ostivat tänään myös nastat kenkiinsä. Kehuivat koekäytön jälkeen, että niillä voi juosta tuolla jäisillä teillä. Joutuu varmaan tiistaina mennä ittellekin sellaiset hommaamaan, kun keväällä varsinkaan ei tahdo kävelemisestä tulla mitään liukkauden takia. 

Männiäisten asut ovat sitten valmiit. Vein ne tänään näytelmäharkkoihin ja olivat tyytyväisiä. Vaihdossa sain pussillisen lisää kangasta. Tarttee niistä ommella päähenkilöiden asut :o

Nyt Cry-Baby :)

Pääsiäisen aikaan

Pääsiäistä viimeinkin.

Ja ihana lyhyt loma. Huomen aamulla lähdetään pikavisiitille Savoon, täti ja serkku viettävät synttäreitään ja on kiva päästä näkemään taas sukulaisia. Niiden seurassa on aina hauskaa :) Sen verta hulvatonta on meno savolaisten kesken :)

Näin hienoissa maisemissa käytiin iltalenkillä tällä viikolla. Tässä ylemmässä kuvassa näkyy naapurimme :) Isompi rakennus on asuttu, käytännössä vanha Patakosken koulu. Pienempi rakennus on tyhjillään, siinä on aikoinaan toiminut koulun keittiö. Noilla naapureilla on ikivanha hevonen. Silloin kun muutimme tänne, jotkut naapurit sanoivat sen olevan 22-vuotias, joten nyt sen täytyy sitten olla jo 31 v. Ei kai hevonen elä niin vanhaksi?

 Tässä toisessa maisemakuvassa näkyy, ettei meil pal mettää ole :) kilsatolkulla vaan peltoja ja tuulet tuivertaa sen mukaisesti :)

Touhutoopet lenkillä :)

Kontaktia noi koirat ottaa kyllä tosi hienosti. Bretta etenki käveli lenkillä nii hienosti (sitten lopuksi). Kun vaan olis aikaa treenata noitten kans, tiedä mimmoset meriitit niitten kans olis saanu. Mut ku ei aika vaa riitä :(

No, jos sit taas jotain muuta tekis.

Sunnuntaita

Iltahan se jo on pitkällä. 

Koko päivä meni ihan itte edestään, eilen oltiin töissä, ni tänään sitten nukuttikin. Puolen päivän jälkeen kun nousee ylös, ei päivässä ehdi pal mitään :) Siivottiin likan kans yks huone perinpohjin, komeroa myöten, sit siivottiin paskaa koiratarhasta, jostain kumman syystä sitä tulee ain. Etenki ny, ku otin uutta ruokaa, Carnilovea, joka ei sovellukaan meidän koirille. Paskaa tuli liianki kans ja vielä huonosti sulanutta. 

Eilen oltiin töitten jälkeen vähän shoppailemassa. Likka tartti lenkkarit, hyvät sitten saikin. Ja ostihan se sitten vielä  juoksuasunkin. Itte löysin kivat kevätkengät, joista ei ole kyl kuvaa viel. Tässä on kyl pari kuvaa tammikuisesta ostoksista. Mies osti ittelleen uudet talvikengät, nää on tosi rockit :) Ja hän osti mullekin uudet kengät, ihanat korkkarit. 

Miehen kengät 

Miehen lahja minulle :)

Ehdittiin sitten kyl viel  käymään lenkilläkin ennen auringonlaskua :) Ny iltapalalle :)

Omavaraisuus kunniaan

Kyllä taas palo hermo tänään ihan joka asian suhteen. Tässä päivityksessä ei ole kuvia.

Henkilökohtaisessa elämässä tänään aamulla totesin tehneemme töissä ihan turhaa työtä. Ei ku uusiks alusta. Kaikki tämä vain sen takia, että meillä töissä käytetään sanaa "toimittaa", kun pojat kirjaavat tuotteita ulos järjestelmästä. Ihan käsittämätöntä. Oma suomenkielen taito ei jaksa käsittää moista, ja tästä sitten aiheutui se ongelma, että jätimme poistomyyntikamat laskematta sen tarkemmin. Niitä sitten työkaveri sai laskea tänään uudestaan. Harmittaa vielä enemmän, kun mietin eilen, että pitäisköhän nuo laskea kuitenkin... ja jätin ohjeen lukiessani laskematta. Hemmetti sentään.

Koska olen luonteeltani aika tarkka ja perfektionisti, en saanut tuota virhettä päästäni millään. Ja sitten vielä yhden laatikon päältä putosi kissanhiekkaa suoraan silmään. Hiton kivaa! Ei sieltä silmästä sitten mitään murusia edes löytynyt, kunha vain kangerteli.

Iltapäivä meni sitten töissä kohtuuiisisti. Mutta, mutta...

kuuntelin tyhmästi uutiset tässä alkuillasta ja sain raivarin. Mikä hemmetti se on, että valtio on ihan ääliö. Tai siis kaikki sen johdossa olevat? Eikö ne käsitä, että syövät maata omien jalkojensa alta. Veroja vaan korotetaan, kun ensin lainattiin kaikki omat rahat jonnekin Kreikan fetajuustokasvattajille. Kaikki maksaa jo ihan järjettömästi, nykyään ei ole varaa juuri mihinkään. Raha riittää juuri ja juuri siihen, että on katto pään päällä ja jotain halpaa ruokaa pöydässä. Palkat ovat järjettömän pieniä verrattuna siihen, miten paljon eläminen kuluttaa.

Olen ihan vakavasti usein jo harkinnut omavaraistaloutta. Ihailen suuresti tv-sarjan Tanskalainen maajussi päähenkilöä, Frank Erichseniä. Mies on näppärä käsistään ja tekee kaikkea maataloon liittyvää perinteitä kunnioittaen, korjaten vanhaa. Äijällä on lehmä, peltoa vähän, kasvimaata. Peltotyöt tehdään käsin tai hevosella. Vasikan mies pisti lihoiksi yhdessä jaksossa. Tilalta löytyy hanhia, possuja, kanoja, vuohet hän muistaakseni vaihtoi lampaisiin. Tuollainen elämä sopisi minulle, ahkeroitsisi vain omaksi tarpeeksi. Eilisessä jaksossa hän niitti nokkoset talven varalle tehoruuaksi eläimille.

Itse olen kasvattanut monta vuotta puutarhassa kasviksia, mutta savimaa on ihan surkeaa ja sen takia ajattelin tänä vuonna jättää kesannolle. Kunnes mieleen juolahti, että voisi vaikka laittaa kuitupellavaa tms... kattoo ny miten käy ku kevät saapuu.

Tänään ommellaan..

Revontulien loimutessa

Hellurei, 

On ne kummia, noi kissat. Meillä on ollut tuo kiipeilyteline vuoden verran ainaki tuolla nurkassa. Alkuun se kiinnosti kissoja ja sit ne hylkäsi sen lähes kokonaan. Nyt kun siirrettiin se tuohon keskemmälle huonetta, kysyntä on ollu kovaa. Jopa meidän jättikissa Harri tunki ittensä siihen ja innostui riehumaan lelujen kanssa. 

Harri :)

 Hauska huomata, miten pienellä vaivalla kissoille saa ihan uutta kivaa. Nuo alkavat olla jo niin laiskoja, ettei ne juurikaan vissiin hiiriä pyydä. Toisaalta ei meillä kyllä paljoa ole enää hiiriä näkynytkään, kai se kissojen läsnäolokin jo karkottaa ne :)Kesken illan vieton piti sitten lähteä katselemaan revontulia, likka kun kuuli, että niitä on näkyvillä. Hän saikin otettua kivoja kuvia, kun ensin opetteli käyttämään uutta kameraansa. Ei ole tullut aiemmin vissiin kokeiltua pimeäkuvausta. Oppiahan tuo tarvitsisi, että osaisi kunnolla käyttää kaikkia hienouksia, mutta näistä kuvista tuli ihan toimivia.

Ja lopuksi vielä tyttären ottama kuva Bretasta, joka innostui leikkimään Genius Miken kanssa. Hieno lelu, johon saa makupaloja sisälle.

Töitä töitä

Tää päivä meni sitten ihan töitä tehden. Aamusta lähdettiin likan kanssa työpaikalle. Inventoitiin 6,5 h varaston sälää, eikä loppua näy :) Mutta alkua ainaki saatiin aikaan hyvin. Kotiin päästyä jatkettiin sitten eilen kesken jätettyä siivousta. Ja tavaroiden järjestelyä siinä riittää aina. Ai nii, ei pidä unohtaa kukkasia, jotka sai uusia ruukkuja ja multaakin.

Loppuillan vietän kyllä rentoutuen, ehkä saunan lämmitystä, hyvä leffa, hyvää seuraa. Katotaan ny, mitä tulee :)

Koreja siellä, koreja täällä...

 Heipähei,

näitä on sitten tullut tehtyä. Koreja. Niitä alkaa olla jo useita ja sormet kärsii. Tuo muovi ei ole mitään maailman helpointa ja ystävällisintä materiaalia käsitellä :) Tekis mieli tehdä sellanen ihan iso kori, kunhan keksin, mihin tarkoitukseen. Voi olla, että kesän mittaan väännän noita joululahjoiksi :) Töissä tulee tuota muovivannetta ihan pilvin pimein joka päivä, keksin hyötykäyttöä, kun tuntu niin turhauttavalle heittää ne pois :)

 Tämmöinen Lillin kuva löyty kamerasta. Toinen nukkuu nii lutusen näköisenä tossa sohvan kaiteella :)
Tässä jälkimmäisessä kuvassa toinen lutunen kattoo telkkaria :)

Nyt ei kyllä ole tapahtunut mitään ihmeitä. Ärsyttää, kun lunta tuli lisää, vaikka kaiken piti sulaa pois. No, ehkä se kevät sitten myöhemmin.. Töissä alkaa inventointi, se se vasta on tylsää puuhaa. Tosin tällä kertaa inventoidaan ekaa kertaa koneiden kanssa, eli käsipäätteillä. Saahan nähdä, mitä siitä lystistä tulee :) Äh, lupauduin sitten kahdeksi lauantaiksi töihin laskemaan :)

Nyt suihkuun, että hiukset ehtii vähän edes kuivua ennen nukkumaan menoa.

Naistenpäivästä--

Huomaa kyllä ison eron, etenkin naistenpäivänä, kun vertaa tavallisia suomalaismiehiä ja ulkomaalaisverisiä toisiinsa. Aloitetaan aamuyöstä, rakas aviomieheni, joka on poikkeus suomalaismiehissä, onnitteli naistenpäivänä jo heti alkuyöstä, kun sattui olemaan hereillä. Mies nyt muistaa muutenki kaikenlaisia juhlia ja onnittelee aina tai tuo lahjoja. (Tosin vähän harvemmin nykyään).

Töissä taas ensimmäisten joukossa töihin tuli ns. ulkomaalaisvahvistuksemme, joka on islaminuskoinenki vielä. Hän toivotti heti ensimmäisenä meidät naiset nähdessään onnittelut naistenpäivänä. Toinen, joka muisti asian, oli syntyperältään ruotsinkielinen, eli ei ihan normisuomalainen hänkään. Pomo oli ostanut meille prinsessakakun ja kuittasi näin pisteet kotiin, mutta hänellä olikin jo vuosien kokemus asiasta, onhan hän vanhin meistä :) Mutta hienosti jokainen normisuomalaine jätti asian täysin noteeraamatta. Sama ilmiö tuli vastaan yhdellä foorumilla, miehet kitisi ja rutisi siellä, miten ei ole tasa-arvoista viettää naistenpäivää...

Kuvastaa suomalaisten miesten huonoa itsetuntoa, kun heillä pitää olla kaikki samat ku naisillakin.. Ensin oli äitienpäivä, miesten piti saada isänpäivä. Sitten alettiin viettää naistenpäivää, ny miesten on pitäny saada miestenpäiväkin. (Töissä tosin ehdotin, että onhan sellainen jo: kaatuneitten muistopäivä). Tätä miesten päivää on ny kai vietetty  si pari vuotta. Haluaisiko miehet kaiken muunki mikä naisilla on? Kuten esim. menkat tai synnyttämisen tuskan? Niistä voisin luopua itte ainakin ihan täysin miehille iloksi...

Tulipa paatosta tähän päivään, ei kai sitä muuta tarvitakaan sotkemaan ajatusta :D

Äkkiä se viikko meni

Ja tänään lähti nuorempi likka isänsä luo takas marsuineen. Ikävä jäi sekä tyttöö että marsuja. Mutta onneks ne tulee taas jonku ajan päästä käymään. Tässä pari kuvaa vielä:

Nyytti

Kaks hassua 

 Nyytti tuli meille silloin, kun Ruudun kaveri, Raita otti ja kuoli tuntemattomasta syystä. Eläinlääkärillä sitä käytettiin, muttei syytä löytynyt huonontuneeseen kuntoon ja se kuoli lyhyen sairastamisen jälkeen. Ruutu kaipasi kaveria ja tarmokas Nyytti tulikin sen kaveriksi pian. Nyytillä on takanaan näyttelyitä ja poikasetkin, joten mikään teini se ei ollut meille tullessaan, mutta sopivan ikäinen Ruudun kaveriksi. Nyt ne putputtaa mennä peräkanaa joka paikkaan :)

Ruutu

Poseeraavat tässä nää molemmat :)

Harmittaa, kun kelit meni taas talvisiksi. Tykkäsin niin kovin, kun pääsi jo iltaisin lenkillä käymään eikä ollut kylmää. Nyt on taas lunta ja pakkasta :(

Jotenkin tänään ei tää bloggeri nyt oikein suostu toimimaan yhteistyössä. Nuo alemmat kuvat reistaa, eikä niiden siirtely/ sivuunkirjoittaminen oikein suju. Kattoo nyt sit miten ne käyttäytyy, kun tästä jatkaa kirjoittamista. 

Aa, toimii..tai si ei...

Perjantain olis Kilven keikka Pöytyällä. Sinne olis tarkoitus mennä,  mikäli vain mies saapuu ajoissa kotimaisemiin töistään :) Ei ollakaan käyty taas aikoihin missään keikoilla. 

Toin töistä tollaista pakkauksien ympärillä käytettävää muovivannetta eli nauhaa. Kokeilin ja siitähän sai ihan kivasti tehtyä koreja. Kunhan ei vaan yritä saada liian tiukkaa koria aikaan... värivaihtoehtojakin on kivasti. Nämä kuvan pikkukorit ovat vain noin 10 senttisiä. 

 Kokeilin myös aikaansaada sytykkeitä :) Miehen tytär oli tehnyt meille sellaisia joululahjaksi, ne oli ihania, söpöjä, missä oli kimallettakin. Sääli melkein polttaa niitä. Tässä ihan tälläisiä arkisia :) Ei tarvittu muuta kuin kananmunakennosta ensin ruusunen, sitten vettä kattilaan, toinen pönttö sisään, siihen vettä kans ja sinne kynttilänjämiä sulamaan. Sitten vaan kastettiin pari kertaa siellä noita ruususia ja steariini tarttui niihin kiinni. On ne ny vaa hianoi :)

Mut jos ny kattois hetken telkkaria ja si maate, että jaksais taas työviikon. Harmittaa, ku viikonloput menee nii nopiaan :(