Siis joo :) Elämä olis ihan liian helppoa, jos eläis normaalia elämää. Joten mulla on huono tapa keksiä kaikenlaista perinnejuttua, jotta elämästä tulis kiireisempää ja hankalaa. Joten kun lampaanvillat alkaa olla jo liiankin tuttua, sain keväällä päähäni kylvää kasvimaalle pellavaa. Eihän ne kovin kummoisesti huonossa maassa kasvaneet, mutta sain sentään jotain satoa aikaan.
Muutama päivä sitten nostin ne maasta ja laitoin nurmelle kuivumaan. Kääntelin välillä ja tänään sitten olikin puintipäivä. Eli piti saada sylkyt irti varsista. Koska jostain kumman systä multa puuttuu pellavan käsittelytyökalut, jouduin keksimään muita keinoja. Rohkaa ei ollut, joten laitettiin pellavat lakanan sisään ja poljettiin sylkyt rikki jaloilla. Siemenet eroteltiin sitten roskista ihan vaan viskaamalla, eli heiteltiin niitä tuulessa lakanan päällä. Aika hauskaa puuhaa :)
Olisi niitä voinut nyt sitten kuivatellakin vielä, jos värillä olisi väliä, mutta koska kyseessä on vain koe, laitettiin pellavaniput suoraan likoamaan saaviin. Ja siellä ne saa nyt olla pari viikkoa. Sen jälkeen tarina jatkuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti