Koin elämäni kamalimpia hetkiä tänään Marttilassa. Mä olen kuuliainen kansalainen, aina hoitanu kaikki asiat kunnolla ja perusteellisesti. Lapsuuden traumoista johtuen kammoan poliiseja ihan järjettömästi. Tänään sitten kävi näin:
Olin viemässä tytärtä Marttilaan. Yhdes risteyksest tuli poliisi, säikähdin ja painoin hieman jarrua, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Kilsan parin päässä ne olikin ykskaks perässä, valot vilkkuen. Paniikki iski samantien.
Sain ikkunan auki ja ne kävi puhalluttamaan ensimmäisenä. Ajanko kännissä? No, vittu EN.
Seuraavaks ne halus ajokorttia. Ensimmäinen ajatus: onko mulla lompakko mukana? Hädissäni en edes tajunnu, missä se on, puhumattakaan, että olisin löytäny koko korttia. Onneks tytär vieressä autto.
Sitten ne kysyy, onko auto mun? No, ei oo ku miehen. Vittu: olenko varas?
Sitten se järkytys: Tästä on vero maksamatta!!! Voi saatana... samas soi puhelin. Kysyin poliisilta, kerronko auton omistajalle samantien? Johon poliisi antoi luvan. Ilmoitin tyynesti kiroillen miehelleni, että "tästä sun autostas on vero maksamatta. Kiitti vitusti ja hei". Sen jälkeen toinen poliisi, joka oli ollut passissa auton apparin puolella, saapui paikalle. Meinasko ne, että me karataan autosta apukuskin puolelta? Olenko rikollinen? "Meidän pitäis kyllä ruuvata kilvet irti ja antaa sakko" Sitten ne kyseli missä asun. Selitin, että Koskel, mut oon viemäs tytärtä poikakaverille tonne, ja osoittelin mettään päin. Sitten ne alko kysellä, onko lasku kotona, saanko tiedot jostain, pystynkö maksaa sen heti. Kyselin heiltä, onko Osuuspankin rahaongelma selvinnyt, kun palkat ei tulleet tänään ajoissa tileille, kun OP:lla oli ongelmia. No, oli kuulema, joten vastasin, että saan maksettua heti. No, se o si sillä selvä, kun maksan heti kotiin päästyäni, ynnä 3 euron korko ja otan kuitin ajoon mukaan. Sen jälkeen en muista mitään... likka kerto, että ne oli toivotellu hyvät päivänjatkot :) Ilmeisesti olin niin kauhistuneen näköinen ja paniikissa, että ne antoi armon käydä oikeudesta. Tai sit ne lähettää laskun miehelle :(
Mutta oikeesti, mulle tuli hirvittävä rikollisen olo, kun ne vahti toista ovea ja epäili, että olin varastanu auton. Järkytyin nii, että ajoin hiljakseen kotiin ja maksoin unohtuneen laskun välittömästi. Vieläkin sydän hakkaa kauhusta, kun ajattelen asiaa. Näen luultavasti painajaisia vielä monta yötä aiheesta.
Tämä on mulle helvetin iso asia, sillä mua ei ole koskaan tollai pysäytetty ja kortti on kuitenkin ollut jo liki 25 vuotta. Kaks kertaa olen ollut puhallusratsiasssa, kun rutiinina puhalluttivat telakalla kaikki töihin menevät monta tuhatta ihmistä :) Siinä sit myöhästyttiin puol tuntia töistä.
no huhhuh ! :o
VastaaPoista