Hei taas pitkästä aikaa.
Kevät on jo alkanut muuttua kesäksi, koivussakin on melkein täys lehti. Ihanaa. Kevään innoittamana ja raparperipuskan valloittamana tein pojille töihin raparperi-toscapiirakan. Kovastihan nuo kehuivat sen makua ja taisi siitä jäädä tytöillekin :)
Ja jottei tarina menisi liian kesäiseksi, innostui amaryllikseni kukkimaan, ihanat, valtavat kukat.
Kanatarha valmistui ja muutama päivä sitten haettiin Alastarolta tämmöiset hömelöt. Nää on viime syksyn poikasia, joten ne on vielä ihan hölmöjä. Hieman ihmisarkoja, talven poikia kun ovat, mutta eiköhän ne siitä kesän mittaan kesyynny. Syytä olis, tai vaihdan parempiin :) Puhelimessa oletin, että nuo ovat puhtaita maatiaisia, mutta eihän ne ole. Näillä on karvaiset jalat ja siitä päätellen ne ovat ehkä Alhon kannan ja kiinalaisen kääpiökanan risteytyksiä. Ovat nimittäin aika pieniä. Kaksi munaa ovat nyt jo onnistuneet sitten tekemään :)
Ihanan kirjavia ovat nuo, kirjavat kanaset :) Kukolla on pyrstön alapuoli valkomusta, samoin rinta. Kanoilla on tummat pyrstöt ja hauskasti valkoisia laikkuja :)
Äh, kesälomaa jo odotan, vaikka siihen on vielä kuukausi. Odotellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti